Vuonna 1898 J.V.Rekola ja Juho Leino (aik. Rekola) perustivat Kuusjoelle puusepänverstaan. Verstaan tuottamat viskurit menestyivät, mutta syrjäinen sijainti haittasi toimintaa. Vuonna 1900 voimakkaasti kasvanut E. & J. Leino muutti Saloon parempien liikenneyhteyksien ääreen. Samalla toimintaa laajennettiin maatalouskoneista kalusteisiin, kulkuvälineisiin ja rautakauppatoimintaan.

Salossa E. & J. Leinosta kasvoi nopeasti yksi paikkakunnan merkittävimmistä teollisuuslaitoksista. Yhtiön uuden tehtaan voimala esimerkiksi toimitti sähkön kauppalan katuvalaistukseen. Vuonna 1914 alkanut I Maailmansota merkitsi tehtaalle tilausten rajua nousua, se tuotti muun muassa kuljetusvälineitä Venäjän armeijalle. Nousu päättyi 1918, kun itsenäistyminen lopetti tilaukset Venäjältä. E. & J. Leinon tuotanto alkoi kasvaa uudelleen vasta 1920-luvun alussa.

E. & J. Leino oli jo 1917 rakennuttanut valimon, mutta sen käyttöönotto oli lykkääntynyt kansalaissodan vuoksi. Valimotoiminnan aloituksen myötä yhtiön tuotanto lähti jälleen kasvuun ja sen toimiala laajeni valurautaisten tuotteiden, kuten liesien ja pumppujen puolelle. Yhtiö tuotti jonkin aikaa myös radioita ja toimi Ford-edustajana, mutta nämä sivuliiketoimet lakkautettiin pian.

Yhdysvalloista alkanut maailmanlaajuinen lama iski Suomeenkin 1930- luvun alussa. Myös E. & J. Leinon tuotteiden kysyntä laski voimakkaasti. Pula- ajasta selviäminen vaati tuotantorakenteen muutosta ja yhtiö suuntautui entistä vahvemmin metalliteollisuuden tuotteisiin. Lamasta selvittyään E. & J. Leino alkoi keskittää aiemmin hajanaisia tuotantolaitoksiaan. Vuonna 1937 valmistui uusi tehdasrakennus yhtiön nykyiselle tontille.

Sota-aikana E. & J. Leino tuotti muun muassa erityyppistä materiaalia puolustusvoimille. Raaka-aineiden ja työvoiman saanti oli kuitenkin rajoitettua, minkä ansiosta tehtaat kävivät puoliteholla. Aselevon solmimista seurannut jälleenrakentaminen lisäsi rakennustarvikkeiden kysyntää, mikä toi yhtiölle runsaasti tilauksia. Sodan aiheuttama materiaalipula vaivasi kuitenkin maata aina 1940-luvun lopulle saakka, kunnes alkoi hellittää. Vuonna 1948 E. & J. Leino vietti 50-vuotisjuhliaan. Viidessäkymmenessä vuodesta Leino-yhtiöistä oli kasvanut merkittävä tekijä suomalaisessa metalli- ja puuteollisuudessa.

Sodan jälkeen Leino-yhtiöillä oli kolme selkeää tuotanto-osastoa: liesitehdas, puunjalostustehdas ja konepaja. Tuotanto tehtailla oli noususuuntaista aina vuoteen 1952 saakka. Vuosikymmenen loppu oli liiketaloudellisesti hankalaa aikaa muun muassa yleislakon 1956 ja talouden taantumisen vuoksi. Leino-yhtiöissä astui johtoon uusi sukupolvi ja samalla metalliteollisuus alkoi liesituotannon myötä syrjäyttää muita tuotteita yhtiön päätoimialana.

1960-luvun alussa E. & J. Leino Oy:lle alkoi muodostua uudistuspaineita. Yhtiö oli toiminnassaan tukeutunut vahvasti perinteisiin ja sen tuotteet perustuivat vanhaan tekniikkaan, mikä alkoi muodostua rasitteeksi. Ratkaisuksi tuli uuden teknisesti edistyksellisen valimon rakentaminen, mihin pakotti jo vuokraoikeuden päättyminen entisellä tontilla. Uusi valimo oli samalla alkua puunjalostusteollisuuden alasajolle yhtiössä.

Uusi valimo nousi nopeasti E. & J. Leinon merkittävimmäksi tuotanto-osastoksi. Yhtiön tuotantorakenne oli muodostunut sellaiseksi, että puunjalostusteollisuus päätettiin eriyttää omaksi yhtiökseen, minkä jälkeen E. & J. Leino keskittyisi valimotoimintaan. Jakautuminen tapahtui vuonna 1973, kun Leinopuu Oy perustettiin. Vuonna 1976 konsernissa tehtiin organisaatiomuutos, jonka seurauksena nimi E. & J. Leino jäi hallinnointiyhtiölle ja valimotoimintaa jatkettiin nimellä Leinovalu Oy.

Valimotoiminta vahvistui 1980-luvun alussa. Toiminta laajeni teräksen tuotantoon, kun yhtiö osti Oy Fiskars Ab:n teräsvalimotoiminnan ja myöhemmin rakensi Saloon uuden teräsvalimon. Uusi valimo oli maan moderneimpia ja vakiinnutti Leinovalun aseman alan terävässä kärjessä. Vanhoista toimialoista liesituotanto alkoi hiipua ja se myytiin 1986, jolloin yhtiöstä tuli täysiverinen valimo.

Vuonna 1991 Leinovalu luopui viimeisestä rönsystään myymällä pois rautakauppatoiminnan. Vuosikymmenen alussa lama iski Leinovaluun. Yhtiö kuitenkin selvisi vaikeista vuosista kunnialla panostamalla entistä voimakkaammin laatuun ja uudenaikaisiin toimintatapoihin. Vuodesta 1991 se on noudattanut toiminnassaan laatujärjestelmää ja vuonna 1996 Leinovalu sai ISO-9002 sertifikaatin. Teknisellä puolella yhtiö otti käyttöön valujen tietokone-simuloinnin, joka vähentää koevalujen tarvetta ja mahdollistaa uudenlaisten valutekniikoiden kehittämisen. 1998 Leinovalu täytti 100 vuotta.

Uudelle vuosituhannelle Leinovalu lähtee entistä vahvempana. Yhtiön rakennetta on selkeytetty ja toiminta on keskitetty Salon valimoon. Uusi tekniikka ja koko prosessin kattava laatuajattelu takaavat sen, että asiakas voi luottaa saavansa aina parhaan mahdollisen tuloksen, kuten jo yli sadan vuoden ajan.